Kauhua ja pelkoa linturuokinnalla

Olin perheeni kanssa välipalalla Lempäälän Hauralassa. Ulkona oli kunnon lumimyräkkä ja tuuli lähes myrskylukemissa, joka sai myös liikenteen sekaisin monin paikoin eteläisessä Suomessa.

Satuin katsomaan ulos. Lähes heti syöksähti varpushaukka linturuokinnan viereiseen orapihlaja-aitaan. Pari sekuntia se laskeutumispaikalla levähti. Sitten se räpiköi aidan läpi. Lintu lähti lentämään aidanmyötäisesti poispäin minusta näkymättömiin. Ehkä sillä oli jotakin kiikarissa aidan toisessa päässä mutta en nähnyt sinne asti.

Vaikutti siltä, että haukka ei ollut lähelläkään saada saalista. Orapihlaja-aita puolestaan on sen verran ’kova vastus’ varpushaukan kokoiselle linnulle, ettei sillä ole aidan sisällä mitään mahdollisuuksia saada enää saalista kiinni. Ruokinnalla viihtyvät pikkuvarpuset ovat orapihlaja-aidan sisällä kuin kotonaan. Samoin runsaslukuiset sinitiaiset ja talitiaiset liikkuvat ketterästi aidan sisällä.

Varpushaukan saalistus perustuu nopeaan yllätyshyökkäykseen. Saaliin kiinnisaamisen pitää tapahtua ennen kuin saalis ehtii suojaan. Suurin osan varpushaukan saalistusyrityksistä epäonnistuu. Eräässä tutkimuksessa (englanniksi) selvitettiin varpushaukan punajalkavikloon kohdistamaa saalistusta. Kokonaisuutena saalistuksen onnistumisprosentti oli vähän yli 15%.

hurjas

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.