Webbikehittäjä pilvessä – osa 2

Tutkimus synnytti isohkon datamassan. En malttanut jättää sitä vain tutkimuksen osan 1 tuloksiin. Tutkimuksen toisessa osassa esittelen eräitä mieleeni juolahtaneita vertailuja lyhyesti. Samalla esiin tulee myös tekniikoita, jotka eivät mahtuneet top 20-diagrammiin. En pureudu syvällisemmin tässä osassa esitettyihin tekniikoihin tai niiden merkityksiin. Tutkimuksen osa 1 löytyy täältä.

Tulokset – ohjelmointikielet

Netissä IT-alan artikkeleissa tuntuu olevan jonkinlaista hupia luokitella suosituimpia ohjelmointikieliä. Näitähän riittää jo nykyäänkin kymmeniä ja uusia tulee. En pureudu enää tässä tarkemmin ohjelmointikielten käyttötarkoituksiin. Tätä tulosta itse kukin voi vertailla lukuisiin netissä julkaistuihin listauksiin. Tästä löytyy eräs listaus ohjelmointikielten suosituimmuudesta ja kuvaus käyttötarkoituksesta.

Kuva 4. Suosituimmat ohjelmointikielet
Kuva 4. Suosituimmat ohjelmointikielet

Tulokset – javascript kirjastot ja ohjelmistokehykset

Javascript on suosituin selaimessa toimivista ohjelmointikielistä. Se mahdollistaa webbisivun dynaamisuuden. Sille on kehitetty useita kirjastoja ja kehyksiä, joiden tarkoitus helpottaa webbikehittäjän arkea esim. lisäämällä sivuston näyttävyyttä tai lisätä ohjelmoijan tuottavuutta.

Kuva 5. Javascript-kirjastojen ja ohjelmistokehysten maininnat
Kuva 5. Javascript-kirjastojen ja ohjelmistokehysten maininnat
  • react, angular ja vue ovat suosittuja selaimessa toimivia yleiskäyttöisiä kehyksiä
  • nodejs on javascript palvelimessa. Se mahdollistaa javascript-pohjaisen palvelinsovelluksen teon.
  • angularjs on angularia edeltänyt nyt jo vanhentunut kehys.

Tulokset – pilvipalvelut

Korostin jo aiemmin, että pilvipalvelujen maininnat olivat tutkimuksen kärkipäässä. Näiden tai edes niistä jonkun osaaminen on siis vähintäänkin suotavaa nettiohjelmistojen kehittäjille.

Kuva 6. Suosituimmat pilvipalvelut
Kuva 6. Suosituimmat pilvipalvelut
  • azure on Microsoftin pilvi
  • aws on Amazonin pilvi
  • salesforce on iso tekijä maailmanlaajuisesti yritysmaailman bisnesohjelmistoissa. Lienee aika tuntematon järjestelmä ulkopuolisille. Ilmeisesti järjestelmä on aika tiukasti Salesforce yhtiön kontrollissa.

Tulokset – testityökalut

Tunnistin tekniikoiden listauksesta joitain testityökaluja esim. automaattitestien tekemistä varten. Vihoviimeiseksi lopuksi listaus niistä.

Kuva 7. Halutuimpien testityökalujen osaajat
Kuva 7. Halutuimpien testityökalujen osaajat

Tulokset – prosessit

Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyi hyvin ohjelmistokehityksessä hyödynnettävät tekniikat. Miten sitten ohjelmistokehitystä tehdään? Nykyään ohjelmistokehityksen prosessiin kuuluu lähes aina ketterä kehitys (englanniksi agile). Wikipedian mukaan ketterä kehitys tarkoittaa menetelmiä, ”joille on yhteistä toimivan ohjelmiston ensisijaisuus, suora viestintä ja nopea muutoksiin reagointi. … Useimmat ketterät menetelmät pyrkivät minimoimaan riskejä jakamalla ohjelmistokehityksen lyhyisiin iteraatioihin, jotka kestävät tyypillisesti yhdestä neljään viikkoa.”

Tutkimuksen top 20-tuloksissa näkyi kärkipäässä devops, joka on kokoelma ketterän kehityksen menetelmiä. Kuitenkin niukasti top 20-tulosten ulkopuolella oli muitakin menetelmiä. Allaolevan taulukkoon on kerätty tutkimuksessa esiintyneitä ketteriä menetelmiä.

Kuva 8. Ohjelmistokehityksen menetelmä
Kuva 8. Ohjelmistokehityksen menetelmä
  • agile ei ole mikään tietty menetelmä vaan yläkäsite, joka kattaa muita konkreettisia prosesseja tai menetelmiä.
  • ci/cd tarkoittaa Continuous Integration/Continuous development

hurjas

One thought on “Webbikehittäjä pilvessä – osa 2

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *