
Sulo – rescuekoirani Pietarista

Venäjällä hylätään paljon koiria oman onnensa nojaan ja paikalliset yhdistykset pelastavat heitä ylläpitämilleen tarhoille. Tarhoja pyöritetään siellä lahjoituksilla ja koirille pyritään löytämään koteja, missä he voisivat viettää hyvää koiran elämää. Suomeen tuleekin sieltä paljon koiria, jotka saavat ensimmäisen oikean kotinsa. Tämän hetken tilanne ei ole tiedossa johtuen Venäjän aloittamasta täysimittaisesta sodasta Ukrainassa.
Vuonna 2017 lokakuussa kotiini saapui Pietarista koira jonka nimesin Suloksi. Sulo oli tullessaan arviolta 7 vuotias ja laiha ja likainen, mutta terhakka, elinvoimainen ja erittäin kiltti sekarotuinen koira.
Alusta alkaen päätin, että hän saa nyt kokea sellaista mitä ei siellä kadulla ja tarhalla ole voinut kokea. Lenkkejä metsissä, ystävyyttä oman isäntänsä kanssa sekä kunnollista ruokaa ja hoivaa.
Sulo leimautui heti aluksi tosi voimakkaasti minuun ja koki kovaa eroahdistusta. Siitä pääsimme eroon kuitenkin aika pian harjoituksilla, kunnes hän oppi luottamaan, että häntä ei hylätä vaikka ”iskä” käväiseekin kaupassa.
Elämä Sulon kanssa onkin sujunut nämä vuodet mukavasti. Varmuudella hän on vaikuttanut mielenterveyteeni samoin kuin liikuttanut minua päivittäin lenkkeilyn merkeissä. Hän on ihmisystävällinen ja pysähtyy mielellään vieraidenkin ihmisten rapsuteltavaksi kun ollaan lenkillä.
Nyt Sulo on jo yli 12 vuotta ja viime kesänä hän sairastui sydämen vajaatoimintaan. Onneksi eläimille on erittäin tehokkaita lääkkeitä, joilla hänen elämänsä jatkuu edelleen eikä sairaus ole juurikaan edennyt. Toki hänestä on tullut rauhallisempi ja lenkit ovat lyhentyneet paljon.
Lääkärin mukaan hänellä ei välttämättä ole paljon aikaa jäljellä ja se onkin huolen ja surun aihe tällä hetkellä. Olen päättänyt että en mieti asiaa liikaa, vaan koitamme elää täyttä elämää siihen saakka kun on hänen aikansa siirtyä sateenkaarisillalle.
Timo
Sulon aika tuli täyteen tiistaina 12.3. Suru ja ikäväni on muertava 💔
Timo