cof KIITOKSIA JA RUUSUJA
Suomalainen terveydenhoito
Tämä on omakohtainen kokemukseni terveydenhoidosta. En puutu tässä soteen, hoitajien alipalkkaukseen tai hoitajapulaan, vaan kerron mitä koin ja näin tapaturmani kohdalla.
Suoritin kevyen pyörähdyksen kotitalomme edessä. Pahaksi onnekseni muu kehoni seurasi perässä, mutta oikea nilkkani ei ja se jäi 180 -astetta muusta kehosta jälkeen… kaaduin nilkkani päälle, jolloin kuului pahaenteinen napsahdus kun pohjeluu katkesi. Siinä hetken apua huudeltuani vaimo ja naapurin isäntä tulivat hätiin koittaen nostaa minua ylös huonolla menestyksellä.
Ei auttanut kuin soittaa ambulanssi paikalle.
Tässä veikeä korkkiruuvi (jos olisin tiennyt vahingon sattuvan, niin olisin kyllä ottanut pedikyyrin)
Siitä alkoi huolenpitoni. Tuli kaksi erittäin ammattitaitoista ja rauhallista ensihoitajaa, jotka rauhallisella olemuksellaan saivat meidät panikovat ihmiset rauhoittumaan. Antoivat kipupiipun ja nappasivat nilkasta kiinni ja pyöräyttivät sen takaisin niin, että varpaat taas näyttivät samaan suuntaan kuin nenä. Se kyllä
vähän kirpaisi, mutta lisää lääkitystä oli tulossa.
Koko lanssimatkan kyseltiin vointia ja doupattiin olo siedettäväksi. Acutaan päästyämme minut siirrettin talon sänkyyn ja vielä sielläkin huolehdittiin, että onko kaikki hyvin…täysi kymppi näille raudanlujille
ammattilaisille ja iso KIITOS.
Acutassa minut otettiin vastaan kaikesta kiireestä huolimatta ystävällisesti ja jopa hymyillen, vaikka myöhäinen ajankohta varmasti väsytti heitäkin. Jalka kuvattiin ja meinattiin vielä yöllä leikata, mutta leikkaus siirtyikin seuraavaan iltaan ja kun ajankohtaa ei varmaksi tiedetty, niin se tiesi vrk paastoa mikä kuitenkin hoidettiin molemmin puolin huumorilla, vaikka vatsa koitti kovasti protestoida. Sitten parin tunnin unet leikkurissa. Sielläkin kiireettömyyden ja ystävällisyyden tuntu oli läsnä, vaikka leikkauksia oli ollut koko illan…oli siinä turvallista nukahtaa.
Toki olen huomannut, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan…muistetaan tämä.. hekin
ovat ihmisiä ja tekevät raskasta ja arvokasta työtä eikä se aina jaksa naurattaa.
Jalka tuli leikattua ja sitten sai syödä ja juoda niin paljon kuin jaksoi ja ruokaahan siellä tuli ihan liiankin kanssa. Ruoka oli hyvää ja aurinkoiset laitoshuoltajat sitä tarjoilivat. Sitten tuli fyssari kiusaamaan ja hakemaan keppikävelylle. Vähän lääkettä ja sit mentiin. Lääkkeetkin tuotiin apteekista suoraan sänkyyn. Kotiin lähtö koitti ja taksikuski tuli hakemaan suoraan sängystä ja toimitti kotiin nojatuoliin huolehtien, että oli kaikki tarvittavat käden ulottuvilla.
Mitä tästä opin
Jokainen tämän ketjun osanen on tärkeä ja he omalla panoksellaan pitävät meistä huolta. Tämä on täysin subjektiivinen näkemys, mutta näin sen näin ja koin. Ja muistetaan aina se pieni sana heille
KIITOS!!!
LUODEJA