Halkolan Sanomat

Kulttuurimatkalla Mäntässä

23. syyskuuta 202523. syyskuuta 2025 Halkolan Sanomat

Hankin viime vuoden lopulla museokortin (v2024). Sitä pitää tietenkin ’vinguttaa’. Jo pitkään ollut mielessäni kultturiretki paljon mainostettuun Mänttään. Elokuun lopulla pääsin sen toteuttamaan. 

Oman mainoksensa mukaan Mänttä on ”arkkitehtuuriltaan yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuskaupungeista”. Kulttuurituristille kaupungissa on kaksi pääkohdetta.

Pääkonttori

Pääkonttori oli aikoinaan G.A. Serlachius-yhtiön pääkonttori. Nyt museona se keskittyy suvun toimintaan ja yhtiön historiaan, mutta sisältää myös vaihtuvia näyttelyitä. Rakennuksessa ovat myös alkuperäiskuntoiset toimitusjohtajan ja hallituksen huoneet. 

Serlachius-kartano

Myös nimellä Joenniemen kartano tunnettu. Rakennus valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen kodiksi (perustaja G.A. Serlachiuksen veljenpoika). Hän oli myös taiteen kerääjä. Hänen v1942 tapahtuneen kuolemansa jälkeen rakennuksesta tehtiin osittainen museo jo v1945. Sekä pääkonttori että kartano ovat G. A. Serlachius-säätiön ylläpitämiä. Tontilla on myös iso uudisrakennus näyttelyitä varten. Nimesin uudisrakennuksen mielessäni kolossiksi. Säätiön taidenäyttelytoiminta keskittyy näihin kartanon alueen rakennuksiin.

Toden totta, säätiön kokoelmassa on sekä useita eturivin suomalaisen kuvataiteen kultakauden taiteilijoiden teoksia että tunnettuja teoksia, jotka tavallinenkin kadun tallaaja on jossakin yhteydessä joskus nähnyt.

Matka Mänttään

Nykyään Mänttä on osa Mänttä-Vilppulan kaupunkia. Alunperin piti lähteä junalla Vilppulaan. Lähtöni viivästyi ja päädyin helpompaan ratkaisuun: oma auto. En kuitenkaan halua päästää itseäni liian helpolla liikkumalla kaikki siirtymät autolla. Otin autoon pyörän mukaan, jotta voisin vapaammin liikkua kaupungilla. 

Paikalle päästyäni pysäköin Mäntänvuoren juurelle. Retken kolmas pääkohde tulisi olemaan Mäntänvuoren kuntoportaat ja mäen laella piileksivä näkötorni. Ei kuitenkaan heti vaan vasta myöhemmin. 

Ajoin pyörällä kaupunkiin. Ensimmäinen kohde oli lounas Honkahovilla. Honkahovi valmistui Göstan pojan R. Erikin kodiksi. Vähän hohdokkaampi lounaskohde sekä sisäisesti että ulkoisesti! Talossa on mm. 7 metriä leveä ikkuna. Löytyykö muualta Suomesta leveämpää?

En esittele tässä enempää Mäntän kulttuuria vaan muutamia käyntini herättämiä ajatuksia!

Patruunat

Apteekkari G. A. Serlachius perusti puuhiomon Mänttään v1868. Hänen ja seuraajiensa tavoite oli kehittää ja ”kaunistaa” Mänttää. Yhtiö vastasi monista kunnan rakennushankkeista. Tämän ansiosta Mäntässä onkin näyttäviä rakennuksia, muistomerkkejä ja taidetta.

Lempäälä kovasti halajaa turisteja keskusta-alueelle. Täällä ei tosiaan ole kerrassaan mitään turisteja houkuttelevia matkakohteita. Toisaalta eikö se riitä että turistit kansoittavat Ideaparkkia!? 

Mäntän reissulla tuli mieleen, että mesenaattitoimintaa harrastaneet patruunat olisi ollut siunaus mille tahansa kunnalle; aivan kuten Serlachiukset Mäntässä toimivat. Ei tarvitsi Lempäälän kunnan emojen itkeä (kulttuuri)turistien perään.

Kustu

Pongasin kartanolla, että nyt kovasti kohujensa myötä ’framilla’ oleva persujen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja (koulutukseltaan historioitsija) on kirjoittanut yhtiön viimeisen toimitusjohtajan Gustav Serlachiuksen (R. Erikin poika) elämäkerran. Teos on nimeltään Kustu. Voisi olettaa, että Kustu on Gustavin lempinimi.

Tajusin kuitenkin, että nimellä on pakko olla kaksoismerkitys. Gustavin aikana yhtiö lakkasi olemasta G.A. Serlachius, kun se yhdistyi Metsäliiton kanssa v1986. Homma eräällä lailla ’kusi’ hänen aikanaan.

Mäntänvuori

Päivän päätteksi evästauon ja lepäilyn jälkeen olikin vuorossa ne Mäntänvuoren kuntoportaat. Kuinka ollakaan edes Mäntänvuoren luonnonsuojelualueella en päässyt eroon Serlachiuksista! G.A hankki Mäntänvuoren itselleen v1888. 1940-luvulla siitä tehtiin luonnonsuojelualue.  Tornikin mäelle pystytettiin jo 1800-luvulla. Se purettiin kuitenkin 1900-luvun alussa.

Uusi torni pystytettiin v2025 80 vuotta vanhan suunnitelman pohjalta. Mitä ilmeisimmin tämä suunnitelman tarkoitus oli korvata vanha torni, mutta se ei toteutunut.

Kuntoportaissa tornin juurelle oli 198 keskijyrkkää askelmaa (tämä tieto omaan kirjanpitooni kuntoporras-ja tornipongausharrastukseni tiimoilta!). Uusi torni oli suljettu remontin vuoksi. Ympäröivät maisemat jäivät siten näkemättä.

Jos taide ja kulttuuri kiinnostavat, Mänttää voi suositella. Kannattaa silloin pongata myös muitakin kohteita vähintäänkin päältä päin kuin mainitut kaksi pääkohdetta. Taideteoksia on ripoteltu myös kaupungin puistoihin.

hurjas