Kiikustuoli natisee leppoisasti terassilla. Tuulenvire hivelee paljaita varpaitani, sitrusperhonen lepattelee näkökenttäni laitamilla ja kahvi herättelee makuhermojani uuteen uljaaseen kesäpäivään.
Seuraan katseellani auringonpaisteen keskeltä kaukaisuudesta puistokujaa pitkin lähestyvää ilmestystä. Hän on noin 30 -vuotias hemaiseva kotihengetär pastellin pinkissä kesäleningissään. Lierihattu keikkuu hauskan näköisesti viehkeän sipsutuksen tahdissa. Isohko rantakassi lepää pitsisten käsineitten rennossa otteessa.
Hymy valaisee hänen kasvojaan, kun hän pysähtyy kadunlaitaan juttelemaan jalkapalloa pelaaville lapsille. Naapurini pihalla villinä seikkaileva kultainennoutaja syöksyy aidan laitaan iloisesti haukkuen kerjäämään silitystä ja hän pysähtyy halaamaan koiraa. Pitsin verhoama käsi heilahtaa tervehdykseksi ikkunaan ilmestyneelle miehelle, joka vilkuttaa hitusen liian innostuneen oloisesti takaisin. Pihani kohdalla hän pysähtyy, avaa puutarhaportin ja lipuu minua kohden herttaisesti hymyillen. ”Moi Anton! Valmiina seuraavaan kokkausoppituntiin? Aloitetaankos heti saman tein?”.
Ovi kolahtaa kiinni perässäni, pudotan aamutakkini lattialle ja käännyn odottavin katsein ympäri. Hän seisoo edessäni asunnon hämärässä viaton ilme kasvoillaan vailla rihmankiertämää. Pitkä musta tukka valuu valtoimenaan hivellen alastoman vartalon ääriviivoja. Toisessä kädessään hänellä on verta tihkuva sydän ja toisessa hopeinen rituaalimalja. Eteisen penkillä lepää kesäinen vaatekerta täydellisesti pinoon viikattuna.
(Kynäilijän kommentti: Kyseessä on ryhmässä tehty harjoitus, jossa yhdistin Matrixin punapukuisen naisen ja modernin satanismin oppi-isän Anton LaVey:n klassikkoteoksen The Satanic Witch.)
Sini Syreeni