Pyhä Birgitta

Pyhä Birgitta ja hänen nimikkokirkkonsa Lempäälässä

Birger Perinpojan ja Ingeborg Bengtintyttären tytär Birgitta syntyi vuonna 1303 vaikutusvaltaiseen, jopa kuninkaalliseen, laamannisukuun. Hänet naitettiin 13 –vuotiaana Närken laamannin Ulf Gudmarinpojan kanssa. He saivat kahdeksan lasta. Perhe kuului Ruotsin silloisen kuninkaan Maunu Eerikinpojan lähipiiriin. Turun piispa Hemming oli Birgitan ystävä.

Birgitta sai koko elämänsä ajan ilmestyksiä ja näkyjä ja onnistui kääntämään aviomiehensäkin syvästi uskonnolliseksi. Ulf kuoli vuonna 1349 Espanjaan suuntautuneen pyhiinvaellusmatkan jälkeen. Varsinaisen kutsumisnäkynsä Birgitta sai Jumalalta miehensä kuoleman jälkeen: ”Sinusta tulee minun morsiameni ja kanavani, tulet näkemään ja kuulemaan hengellisiä asioita ja Henkeni tulee olemaan kanssasi kuolemaasi asti.”.

Birgitan ilmestyksissä puhui yleensä Kaikkivaltias, Kristus, Pyhä Henki tai Neitsyt Maria ja kirjaamisesta vastasi oppinut miesteologi. Birgitta samaistui syvästi Neitsyt Mariaan ja piti Pyhää Agnesta roolimallinaan ja mentorinaan.

Vuonna 1346 Birgitta sai ilmestyksessä Turun piispa Hemmingiä koskevan erityistehtävän, jossa Hemmingin tuli viedä kaksiosainen viesti paavi Klemens kuudennelle. Ilmestyksessä paavia kehoitettiin palaamaan Avignonista takaisin Roomaan ja lopettamaan Englannin ja Ranskan välinen sota.

Pyhä Birgitta Roomassa

Birgitta lähti kirkonmiehistä, luostariveljistä ja aatelisista koostuvan seurueensa kanssa pyhiinvaellukselle kohti Roomaa vuonna 1349 tarkoituksenaan saada paavin hyväksyntä uudelle luostarisäännölle. Roomassa Birgitta majoittui paavi Klemensin kardinaaliveljen lahjoittamaan palatsiin, vaikka kokikin Rooman hyvin rappeutuneeksi ja syntiseksi.

Birgitta sai paavi Urbanus viidenneltä luvan vuonna 1370 Vadstenan munkki- ja nunnaluostarin perustamiseen augustinolaissääntöön perustuen. Birgitan elämän päätavoitteena oli luoda luostarimalli, jossa naisluostarin hallinnollisena johtajana toimisi abbedissa, mutta saarnoista ja sakramenteista vastaisivat miehet. Sisaret pysyivät luostarissa, mutta munkit matkustelivat laajasti birgittalaisluostareita hoidellessaan. Birgitta korosti henkilökohtaisen uskon, hyväntekeväisyyden ja syntien katumisen merkitystä sekä luostarissa että sen ulkopuolella.

Birgitta onnistui vielä elämänsä ehtoolla toteuttaa hartain toiveensa pyhiinvaelluksesta Jerusalemiin ja Betlehemiin vuosina 1371-72. Roomaan palattuaan hän sairasteli vuoden ajan ja kuoli 23.7.1373. Roomassa hänen haudattiin  San Lorenzo in Panispernan kirkkoon, josta hänen omat lapsensa organisoivat ruumiin kuljettamisen Vadstenaan Ruotsiin seuraavana vuonna.

Pyhimykseksi julistaminen

Birgitan seuraajat ja erityisesti hänen tyttärensä Katariina, joka valittiin Vadstenan abbedissaksi, ajoivat paavillista kanonisaatiota eli pyhimykseksi julistamista innokkaasti hänen kuolemansa jälkeen. Kirkon hajaannuksen takia Birgitta Birgerintyttären kanonisointi tapahtui vasta paavi Bonifacius yhdeksännen johdolla näyttävien juhlallisuuksien kera 7.10.1391. Samalla Birgitan viralliseksi juhlapäiväksi määrättiin hänen kuolinpäivänsä.

Pyhä Birgitta julistettiin vuonna 1396 Ruotsi-Suomen suojeluspyhimykseksi ja lopulta Paavi Johannes Paavali toisen toimesta yhdeksi Euroopan kolmesta naispyhimyksestä 1.10.1999.

Lempäälän kirkko, Museovirasto, Lindquist Selim. tekijä 1892

Birgittalaisuus Suomessa

Katolinen kirkko loi Suomeen 1200 –luvun puolivälissä ensimmäisen maakuntajaon eli sinettikunnat lähinnä korvaamaan virallisen esivallan heikkoutta. Ruotsi – Suomen hallitus aloitti vasta 1300 –luvulla järjestelemään Suomen eli Itämaan oloja. Turun linna oli perustamisestaan 1200 –luvun lopulta asti koko länsi –Suomen hallinnollinen keskus.

Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300 ja sen suojeluspyhimykseksi tuli Neitsyt Maria, jolle omistettiin myöskin kaikkine pitäjien emokirkot. Valtiollisen mahtimiehen rooli päätyi Turun piispalle. Fransiskaanit ja dominikaanit perustivat useita luostareita Suomeen jo 1200- ja 1300 –luvuilla.

Ruotsin Vadstenan birgittalainen luostarikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1430. Pyhän Birgitan hauta houkutteli paikalle pyhiinveltajia ja siten myöskin varallisuutta. Saarnoissa käsiteltiin uutta paikallista pyhimystä ja kuvailtiin pyhiinvaelluksia.  Ennen pyhää Birgittaa pyhiinvaelluksia tehtiin Euroopassa kolmeen tärkeimpään pyhiinvaelluskohteeseen eli Roomaan, Jerusalemiin ja Santiago de Compostelaan. Birgitan nimi ilmestyi Turun hiippakunnan kalenteriin vuonna 1391 kanonisaation jälkeen.

Naantalin birgittalaisluostari

Ruotsi –Suomen hallitus päätti vuonna 1438 birgittalaisen tytärluostarin perustamisesta Turun hiippakuntaan. Paikaksi valikoitui Armon laakso eli Nådens dal, jonka ympärille perustettiin Naantalin kaupunki. Luostarin vihki käyttöön Turun piispana vuosina 1460-1489 toiminut Konrad Bitz vuonna 1462.

Birgittalaisluostari oli Suomen ensimmäinen laitos, jossa jaettiin naissivistystä. Birgittaan liittyvät tarinat ja taide levisivät laajalle. Taiteessa Birgitta kuvattiin joko kirja kädessään tai matkasauvan kanssa. Birgitta oli leskien suojelija, joten luostarille kertyi varallisuutta huomattavien leskien lahjoituksena ja testamentteina.

Pyhä Birgitta kirjoittamassa kammiossaan, Museovirasto, saksalainen puukaiverrus 1400 -luvulta, mustavalkoinen

Birgitan kultti levisi Suomeen jo ennen luostarin perustamista ja ehti vaikuttaa Suomessa 130 vuotta ennen uskonpuhdistusta, joka hiljalleen lopetti pyhimyskultin harjoittamisen luterilaisesta kirkosta. Pyhimyksistä olivat suosituimpia Pyhä Birgitta ja Pyhä Olavi. Birgitta juurtui aivan erityisesti Hämeeseen ja Savoon, jossa pakanuutta torjuttiin Birgitan nimissä tehdyllä lähetys- ja julistustyöllä. Naantalin luostarikirkko muutettiin lopulta vuonna 1577 Raision seurakunnaksi.

Vanha Lempäälän ja Vesilahden puukirkko

Muinaissuomalaisena aikana Lempäälässä palvottiin Lemmäs –haltijaa. Paikalle tultuaan katolinen kirkko otti käytännössä vanhan kalmiston haltuunsa ja korvasi aiemman vahvan naisen uusilla omilla versioillaan, kuten Neitsyt Marialla ja myöhemmin Pyhällä Birgitalla.

Lempäälä kuului aikoinaan Suur-Pirkkalaan, johon kuuluivat myöskin  Kangasala, Vesilahti ja Pirkkala. 1100 –luvulla lempääläiset kävivät kirkossa Ylä-Satakunnan vanhimman kirkkopitäjän eli Karkun kirkossa. 1200 –luvulla rakennettiin vihdoin Pirkkalaan kirkko, jonka piiriin laskettiin myöskin Lempäälä ja Vesilahti.  Jossain vaiheessa Lempäälä ja Vesilahti muodostivat omat kirkkopitäjänsä ja puukirkko rakennettiin Lempäälän Aimalaan. Varmuudella asiakirjoista löytyy vuodelta 1346 maininta Vesilahden kirkkoherrasta. Seurakunta jaettiin kahtia ilmeisesti 1400 –luvun alussa kirkon palamisen seurauksena.

Vanhan kansanruonon mukaan kauimpana asuneet vesilahtelaiset kyllästyivät pitkiin soutumatkoihinsa kirkkoon mentäessä ja päätyivät suostuttelemaan hullun sytyttämään puukirkon tuleen eräänä keskiyönä. Tarinan mukaan vain Lempoisten kylän Toorikan talon piikatyttö Birgitta eli Pirjo heräsi suuren palon loimuun ja onnistui pelastamaan kirkosta neljä puista pyhimyskuvaa; apostolit Pietari ja Paavali, sekä naispyhimykset Pyhä Birgitta ja Magdala. Lisäksi liekeistä pelastuivat kirkonkello ja avain. Kirkon sytyttäjä saatiin nopeasti kiinni ja tuomittiin lävistettäväksi keihäällä ja muurattavaksi palaneen kirkon kivijalkaan.

Kirkonkellon tarina jatkui Isovihan ( Venäjän miehitysaika Suomessa 1713-1721) aikaan siten, että Ruotsin hallitus ohjeisti venäläisten hyökkäysten pelossa piilottamaan kirkonkalleuksia. Lempäälän kappalainen ja lukkari onnistuivat hätäpäissään piilottamaan joukon hopeaesineitä niin hyvään jemmaan, ettei niitä ole vielä tänä päivänä löydetty. Vanha tarina tietää kertoa, että Korteselällä Lännenkiven luona olisi piilotettuna kirkonkello täynnä rahaa.

Vanhan Aimalan kirkon palamisen jälkeen Vesilahteen ja Lempäälään päätettiin rakentaa molempiin uudet kirkot.  Tulevat kirkkojen rakennuspaikat selvitettiin laskemalla kaksi lauttaa aaltojen vietäviksi vanhan kirkon edustalta, Aimalan Kankaannenästä. Toiselle lautalle asetettiin palosta selvinneitten apostolien kuvat ja se rantautui töyrään rantaan eli Vesaniemelle Vesilahdelle. Toiselle lautalle laitettiin naispyhimysten kuvat ja se lautta päätyi parin mutkan kautta nykyiseen kirkkorantaan Lempoisiin. Piispa Konrad Bitzin 1461 myöntämän anekirjan mukaan Lempäälän kirkko valmistui 1418-1419 ja Vesilahden kirkon vihki piispa Maunu toinen Tavast 1422.

Hiljattain Aimalassa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä siitä, että paikalla on todellakin ollut kansantarinoitten kuvaama kirkko ja kirkkomaa.

Lempäälän Pyhän Birgitan kivikirkko

Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko, pohjoinen sisäänkäynti ja hautausmaa

Nykyinen Pyhän Birgitan kivikirkko arvellaan rakennetun 1400- ja 1500 –lukujen vaihteessa. Vanhan tavan mukaan seurakuntalaiset osallistuivat kirkon rakentamiseen tuomalla paikalle mahdollisimman isoja kiviä kirkon seiniä varten. Taustalla oli uskomus siitä, että mitä isompia kiviä toi, sitä enemmän sai syntejään anteeksi. Tästä johtuen Pyhän Birgitan kirkossa on varsin jyhkeät kiviseinät.

Tarinan mukaan myöskin kaksi jättiläistä, mestari ja kisälli, osallistuivat kirkon rakentamiseen. Kisällin työnjälki oli niin erinomaista, että mestari tappoi hänet suutuspäissään ja kuollut kisälli päätyi kirkon omaksi haltijaksi. Kansalla oli tapana kysellä kirkon haltijoilta neuvoja esim. kadonneisiin esineisiin liittyen ja Lempäälän kirkon haltijaa pidettiin hyvin ystävällisenä kaverina, joka päästi kyselijät usein kirkkoon sisälle ja jopa näyttäytyi heille urkuparvelta käsin.

Katolisena aikana kirkoissa palvottiin pyhimyksiä ja kunkin kirkon suojeluspyhimykseksi valikoitui kirkon vihkimispäivän pyhimys. Näin Lempäälän kirkko sai suojeluspyhimyksekseen Pyhän Birgitan, jonka mukaan kansa kutsui kirkkoa Pirjon kirkoksi. Alusta asti on ollut tapana viettää seurakuntajuhlaa 7.10 Birgitan eli Pirkon tai Pirjon päivänä. Katolisena aikana juhlassa keskityttiin kuulemaan kertomuksia Birgitan ihmeteoista.  Protestanttisena aikana on taas ollut tapana juhlistaa seurakuntaa ja kiittää ja ylistää Jumalaa.

Vanhoja Pyhälle Birgitalle pyhitettyjä nimikkokirkkoja ovat Lempäälän lisäksi olleet mahdollisesti Halikon, Lopen, Naantalin, Padasjoen, Tuuloksen, Uudenkirkon (Venäjä), Vihdin ja Ahvenanmaan Lemlandin kirkot. Erilaisia Pyhää Birgittaa esittäviä maalauksia ja veistoksia on säilynyt noin 30:ssä kirkossa, Lempäälän lähialueilla mm. Urjalassa, Akaalla, Hattulassa, Sääksjärvellä, Padasjoella, Vesilahdella ja Vanajassa.

Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko, sisäkuva kohti saarnastuolia ja alttaria

Kirkon remontit

Pyhän Birgitan kirkko kuuluu Satakunnan kirkkojen ryhmään. Kesäisin tiekirkkona toimivaan keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon mahtuu noin 650 henkilöä.

Kirkko oli alkujaan yksilavainen ja puuholvattu ja sen seinät oli peitetty kalkkimaalauksilla. Seinät kalkittiin valkoisiksi puhdasoppisuuden aikana 1600 –luvulla. Kirkkoon on tehty lukuisia korjauksia ja parannuksia vuosien varrella. Lisäksi kirkko on maalattu tasaisin väliajoin ja katon paalutus on uusittu ja tervattu.

Turkulainen taidemaalari Johan Georg Geitel maalasi neliosaisen alttaritaulun Lempäälässä 1759. Sen osat ovat Herran ehtoollinen, Kristus Getsemanessa, Ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousemus. Uudet lempääläisen Kaarlo Enqvist-Atran maalaamat alttaritaulut Jeesus Getsemanessa ja Jeesus ja Maria Magdaleena saatiin lahjoituksena 1902.

Väkiluvun kasvaessa kirkkoherra Eckman esitti 1781 kirkon laajentamista ristikirkoksi. Toimeen tartuttiin vasta 1833-38 niin sanotussa suuressa korjauksessa, jossa kirkko muutettiin ristikirkoksi, vanha asehuone purettiin ja jokaiseen ristisakaraan avattiin neliapilaikkunat. Lasit tilattiin Nuutajärven lasitehtaalta Urjalasta.

Muut suurimmat sisätilojen korjaukset ovat tapahtuneet 1895 arkkitehti Bernd. A. Blomin, 1924 kirkkoarkkitehti Ilmari Launiksen ja 1984 arkkitehti Eila Piironen-Havaksen johdolla. Uusgoottilainen saarnastuoli on vuodelta 1939 ja urkurakentamo Veikko Virtasen valmistavat 31 –äänikertaiset urut vuodelta 1987.

Seuraavana suurena projektina seurakunnan lähivuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kirkon paanukaton korjaus.

Lempäälän kirkko, yleiskuva ja pohjapiirrustus, Stolpe John, tekijä 23.07.1892, Museovirasto

Kirkkomaa, kellotapuli ja urut

Kirkkomaa oli jo varhain aidattu ja siinä oli useita portteja. Alkujaan lukkarin tehtävänä oli pitää huolta siitä, etteivät lehmät ja siat päässeet tonkimaan hautoja. Luuhuone sijaitsi kirkon eteläpuolella.

Vanhin hautausmaan jako oli vuodelta 1733 ja siinä hautausmaa jaettiin 23 osaan. Vanhastaan hautausmaan pohjoispuoli oli varattu itsemurhan tehneille ja rikollisille. Aidan uusiminen nousi esiin 1755 ja silloin päädyttiin kiviaidan rakentamiseen. Sisälle kirkkoon hautaamisesta luovuttiin vuonna 1780 majuri Granfeltin esityksestä.

Nykyisen kellotapulin on rakentanut Tyrvääläinen rakennusmestari Mikko Lajander vuonna 1787. Tapuli uusittiin, koska vanha tapuli oli liian heikko kestämään uuden tilatun kirkonkellon painoa. Uuden kellon valoi vuonna 1787 Turkulainen Nils Thunström. Kellotapulin paikaksi valittiin pohjoislänsisuunta paikalla olevan tasaisen kalliopohjan takia.

Vuonna 1875 tapuli oli niin huonossa kunnossa, että sen korvaamista tiilitapulilla harkittiin. Vuonna 1877 päädyttiin vanhan tapulin korjaukseen nikkari Grönholmin riitingin mukaan. Tapuli maalattiin uudelleen vuonna 1926.

Kirkkoon ruvettiin puuhaamaan urkuja vuonna 1875. Urut tilattiin Kangasalan urkutehtaalta 9000 markan hintaan.  Nykyiset 31 –äänikertaiset urut on valmistanut Suomen johtava kirkkourkujen valmistaja espoolainen urkurakentamo Veikko Virtanen 1987.

Seurakunta

Pyhän Birgitan kirkossa järjestetään seurakunnan pääjumalanpalvelus joka sunnuntai klo 10. Kirkko on avoinna korona-aikaan sunnuntaisin klo 11-13 ja keskiviikkoisin klo 16-18. Kesäisin kirkko on yleensä avoinna kesäkuusta elokuuhun.

Seurakunnan uuden strategian mukaisesti kirkkoa pyritään jatkossa käyttämään entistä monipuolisemmin. Viikonloppuisin järjestetään hautajaisia, häitä ja jonkun verran kastajaisia. Normiaikoina järjestetään esimerkiksi konsertteja ja muita tilaisuuksia, viikolla kuoroharjoituksia ja suosituiksi osoittautuneita perhemuskareita. Koululaisille on järjestetty kerran vuodessa yökirkko ja koululaiskirkot ovat olleet muutenkin hyvin suosittuja. Kirkossa voidaan järjestää myöskin esittelykierroksia halukkaille, esimerkiksi päiväkotiryhmille.

Pyhän Birgitan kirkon 31 -äänikertaiset urut

Uskonpuhdistus

Katolisen kirkon uskonpuhdistuksen alkuna pidetään saksalaisen munkin ja teologin Martti Lutherin (s. 10.11.1483-18.2.1546) vuonna 1517 Wittenbergin linnakirkon edustalla julkaisemaa 95 teesiä, mistä seurasi lopulta protestanttisten kirkkojen syntyminen.

Antaakseen kansalle aikaa muutoksen hyväksymiseen Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa (s. 12.6.1496-29.9.1560) katkaisi yhteydet paavinistuimeen vasta vuonna 1523. Muutos toteutettiin pidemmän ajan kuluessa vanhoja katolisia perinteitä karsimalla ja uusia toimintatapoja luomalla.

Samassa yhteydessä Kustaa Vaasa siirsi kirkonverot kruunulle ja täytti valtion tyhjät rahakirstut vaatimalla kirkon liikaomaisuuden, kuten maaomaisuuden ja hienot hopeaesineet, kruunulle. Lempäälän seurakunta menetti tässä yhteydessä hienon monstranssinsa eli siunatun ehtoollisleivän  kantamiseen tarkoitetun astian.

Suomenkielen käyttö seurakunnissa yleistyi vasta Mikael Agricolan (s. 1510-9.4.1557) luotua pohjan kirjakielelle. Hänen ensimmäinen Uuden testamentin käännöksensä , Se Wsi Testamenti, julkaistiin vuonna 1548. Ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen messu toteutui kuitenkin Suomessa Turun tuomiokirkossa jo vuonna 1536.

Lähteet:

  • Kiitokset Lempäälän seurakunnan tiedottajalle ja viestinnän työalavastaavalle Marita Miettiselle sähköpostihaastattelusta ja tekstin alustavasta lukemisesta.
  • Pyhä Birgitta: Euroopan suojeluspyhimys, toim. Setälä Päivi, Ahl Eva, Otava, Keuruu 2003
  • Lempäälän kotiseutuoppikirja: Kirsti Arajärvi, Lempäälän kunta, Tampere 1959
  • Lempäälän historia, Kirsti Arajärvi, Lempäälän seurakunta ja kunta, Tampere 1959
  • Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, toim. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1399, Tampereen museoiden julkaisuja 136, Saarijärvi 2014

Sini Syreeni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *