{"id":1130,"date":"2021-01-20T09:39:17","date_gmt":"2021-01-20T07:39:17","guid":{"rendered":"http:\/\/sinisentalonsanomat.fi\/?p=1130"},"modified":"2021-01-20T09:39:17","modified_gmt":"2021-01-20T07:39:17","slug":"tunnista-taide-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sinisentalonsanomat.fi\/?p=1130","title":{"rendered":"Tunnista taide"},"content":{"rendered":"\n

Sarjassa kerrotaan Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnan julkisten taideteosten taustalla olevista tarinoista ja taiteilijoista.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Runoilija ja muusa 1990<\/h3>\n\n\n\n

Valokuva viittaa teokseen Runoilija ja muusa<\/em>, joka sijaitsee Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n terveysaseman l\u00e4heisyydess\u00e4, Himminkodon vieress\u00e4 olevassa Kanttorinpuistossa. Kyseess\u00e4 on kuvanveist\u00e4j\u00e4 Rikhard Rautalinin<\/strong> vuonna 1926 ja taitelija Kalevi Kankaalan<\/strong> vuonna 1990 tekem\u00e4 kompositio eli taiteellinen sommitelma.<\/p>\n\n\n\n

Veistoskilpailu<\/h3>\n\n\n\n

Helsingin rautatietorilla kansallisteatterin edustalla sijaitseva Aleksis Kiven<\/strong> muistopatsas julkistettiin talvisodan todellisuudessa 1939. Patsaan valmistumista edelsi kaksivaiheinen Aleksis Kiven veistoskilpailu vuosina 1928-30.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen vaiheen voittajaksi julistettiin Carl Wilhelms<\/strong> (ent. Svensson 1889-1953) ja toisen Aukusti Veuro <\/strong>(1894-1966). Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin lopulta valita W\u00e4in\u00f6 Aaltonen<\/strong> (1894-1966) h\u00e4nen saavuttamansa kansallisen merkityksen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Aukusti Veuro toteutti oman kilpailuehdotuksensa nimelt\u00e4 Mietteiss\u00e4<\/em> Aleksis Kiven syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Nurmij\u00e4rvelle. Kilpailua seurannut polemiikki jatkui kuitenkin viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kapteeni Aarno Karimo<\/strong> mm. syytti 1934 Kansan Kuvalehdess\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltosen Kivi<\/em> \u2013monumenttia taitamattomaksi v\u00e4\u00e4renn\u00f6kseksi ja arvosteli tekeill\u00e4 ollutta teosta liian yleismaailmalliseksi.<\/p>\n\n\n\n

Rikhard Rautalin<\/h3>\n\n\n\n

V\u00e4in\u00f6 Richard (Rikhard) Rautalin syntyi 14. helmikuuta 1891 Kalvolassa ja kuoli 8. tammikuuta 1943 Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6uransa h\u00e4n aloitti Turussa kultasep\u00e4nliikkeen kaivertajana, mist\u00e4 h\u00e4n jatkoi huonekalujen koristeveist\u00e4j\u00e4n\u00e4 Helsingiss\u00e4. Taideopintonsa Rautalin aloitti Helsingiss\u00e4 Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1908-11, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4si onnekkaan sattuman kautta Emil Wikstr\u00f6min<\/strong> oppilaaksi S\u00e4\u00e4ksm\u00e4elle 1911-13.<\/p>\n\n\n\n

Rautalin teki uransa aikana my\u00f6skin useita opintomatkoja ulkomaille. Taiteellisen debyyttins\u00e4 Rautalin teki Helsingiss\u00e4 vuonna 1913. H\u00e4n osallistui Suomen taiteilijain n\u00e4yttelyyn vuosina 1913, 1930 ja 1939. Kyseisten n\u00e4yttelyjen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli vuonna 1864 perustettu Suomen taiteilijaseura, jonka n\u00e4yttelyt tunnetaan nykyisin nimell\u00e4 TAITEILIJAT ja NUORET.<\/p>\n\n\n\n

Rautalin j\u00e4rjesti vuonna 1921 Tampereen N\u00e4silinnassa n\u00e4yttelyn, jonka ansiosta h\u00e4n profiloitui hyvin vahvasti tamperelaisten taiteilijaksi. Veistostensa materiaalina h\u00e4n k\u00e4ytti marmoria, pronssia ja graniittia. H\u00e4nen arvellaan tehneen yhteens\u00e4 noin 600 muotokuvaa ja julkista veistosta puistoihin, kirkkoihin ja sankarihaudoille eri puolelle Suomea.  Tunnetuimpia teoksia Tampereella ovat Viinikan kirkossa sijaitseva alttariveistos Kristus<\/em> (1932), Tampere<\/em> \u2013patsas (1933-34) sek\u00e4 Aleksanterin kirkon edustalla sijaitseva suihkukaivoteos Kev\u00e4t<\/em> (1936), jonka lapsifiguurien mallina toimi taiteilijan oma tyt\u00e4r.<\/p>\n\n\n\n

Rautalin teki Runoilija ja muusa<\/em> \u2013teoksen alkuper\u00e4isen kipsivaloksen vuonna 1926 Aleksis Kiven veistoskilpailua varten. Teos ei kuitenkaan voittanut ja valos j\u00e4i taiteilijan kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen leskens\u00e4 Esteri Linnasaaren<\/strong> haltuun. Samaa teemaa on my\u00f6skin k\u00e4ytetty Rautalinin Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4n Birgitan kirkon hautausmaalla sijaitsevan haudan graniittisessa hautakivess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnassa her\u00e4si my\u00f6hemmin, lesken viel\u00e4 el\u00e4ess\u00e4, ajatus kipsivaloksen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 virallisen pronssisen teoksen valamiseen.  Varsinaisena aloitteen tekij\u00e4n\u00e4 oli vuosina 1970-1991 Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnanjohtajana toiminut Jussi Peltom\u00e4ki<\/strong>. Pronssinen reliefi valettiin Lapinlahden taidevalimossa.<\/p>\n\n\n\n

Kunnan tilausty\u00f6n sai taiteilija Kalevi Kankaala ja sen tarkoituksena oli kokonaisvaltaisen oleiluun soveltuvan puistikon luominen pronssisen taideteoksen ymp\u00e4rille.  Kalevi Kankaala jatkoi omassa osassaan kompositiota runoilija ja muusa \u2013teemaa siten, ett\u00e4 reliefikivi on symbolisesti runoilija ja py\u00f6re\u00e4 kivi on muusa. <\/p>\n\n\n\n

Muusa \u2013kivi on sijoitettu kokonaissuunnitelmassa spiraalin korkeimpaan ja kriittisimp\u00e4\u00e4n kohtaan, josta se on ik\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4htem\u00e4isill\u00e4\u00e4n liikkeelle tuomaan runoilijalle inspiraatiota ja liikkeelle panevaa voimaa. Teokseen liitetty runositaatti on Aleksis Kiven runosta Suomenmaa<\/em> ja sen tarkoituksena on viitata pronssisen teoksen alkuper\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen ja Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnan kauniisiin maisemiin.<\/p>\n\n\n\n

Kalevi Kankaala<\/h3>\n\n\n\n

Kuvataiteilija ja peruskoulunopettaja Kalevi Kankaala syntyi vuonna 1947 Lapualla. H\u00e4n aloitti taideopintonsa Raahen seminaarissa ja Turun yliopiston vuosina 1971-72 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kurssilla, joka k\u00e4sitteli kuvaamataitopedagogiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Kankaala on vanhojen suurten mestareitten esimerkki\u00e4 seuraten pyrkinyt opettelemaan taideuransa aikana mahdollisimman monia erilaisia kuvan tekemisen tekniikoita, jotta hyvien ideoiden esitt\u00e4miseen l\u00f6ytyisi useita itse\u00e4 miellytt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia. T\u00e4m\u00e4n ajatuksen kantamana h\u00e4n onkin osallistunut lukuisiin kuvataiteen eri osa-alueita k\u00e4sitteleviin kursseihin (silkkipaino, \u00f6ljymaalaus, syv\u00e4painomenetelm\u00e4t, akvarellit, linopaino, litografia, pronssivalu ja el\u00e4v\u00e4n mallin piirt\u00e4minen) ja pyrkinyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimiansa tekniikoita varsin laajassa tuotannossaan.<\/p>\n\n\n\n

Kalevi Kankaala on taiteellisen uransa aikana j\u00e4rjest\u00e4nyt lukuisia yksityisn\u00e4yttelyit\u00e4 usealla eri vuosikymmenell\u00e4 mm. Tampereella, Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 ja Vesilahdella ja lis\u00e4ksi osallistunut moniin yhteisn\u00e4yttelyihin ymp\u00e4ri Suomea. Raahessa h\u00e4n on vuosien 1975-2019 v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4nyt nelj\u00e4 yksityisn\u00e4yttely\u00e4, joissa tendenssin\u00e4 on ollut vanhan Raahen s\u00e4ilytt\u00e4minen. H\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on julkisesti esill\u00e4 useissa kaupungeissa ulkomaita my\u00f6den.<\/p>\n\n\n\n

Taiteellisen uransa lis\u00e4ksi Kankaala on toiminut vuosina 1977-87 Tampereen kaupungin peruskoulun kuvaamataidon ohjaavana opettajana, ala-asteen erityisluokkien kuvaamataidon opettajana sek\u00e4 osallistunut erityisluokkien opetussuunnitelmien tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kalevi Kankaalan Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 sijaitsevia julkisia taideteoksia ovat Runoilijan ja muusan<\/em> lis\u00e4ksi lasten liikennepuistossa sijaitseva Seitsem\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6n<\/em> \u2013veistos (1984), S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rven koulukeskuksen edustalla sijaitseva betoninen toiminnallinen ymp\u00e4rist\u00f6taideteos (2000) ja Helsinki-Tampere -moottoritien Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n pohjoisessa liittym\u00e4ss\u00e4 sijaitseva  kivinen Lemmon kiuas ja l\u00e4hde<\/em> (2000), joka on osa Herralanvuoren ymp\u00e4rist\u00f6taideteosta, johon kuuluu my\u00f6skin kunnan metallinen tunnus. Julkisia teoksia on my\u00f6skin esill\u00e4 muutamalla koululla ja p\u00e4iv\u00e4kodilla Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Maa kunnasten ja laaksojen
mi on tuo kaunoinen?
Tuo hohtees kes\u00e4p\u00e4ivien,
tuo loistees pohjan tulien,
t\u00e4\u00e4 talven suven ihana
mi ompi soma maa?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

VIITTEET:<\/p>\n\n\n\n