{"id":945,"date":"2020-12-09T09:40:54","date_gmt":"2020-12-09T07:40:54","guid":{"rendered":"http:\/\/sinisentalonsanomat.fi\/?p=945"},"modified":"2021-01-20T09:42:24","modified_gmt":"2021-01-20T07:42:24","slug":"yamaha-dx7-kasaridiscon-sotaratsu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sinisentalonsanomat.fi\/?p=945","title":{"rendered":"Yamaha DX7 – kasaridiscon sotaratsu"},"content":{"rendered":"\n

Syntetisaattori on \u00e4\u00e4nt\u00e4 tuottava elektroninen laite, jota yleisesti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n musiikin tuottamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset syntetisaattorit olivat suuria koko huoneen t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 laitteita, kuten New Yorkissa sijaitsevan Columbian Yliopiston RCA Mark II Sound Synthesizer vuodelta 1957. Laite oli kaikkea muuta kuin helppok\u00e4ytt\u00f6inen, ja sille annettiinkin lempinimi Victor (elokuvasta Frankensteinin Hirvi\u00f6).<\/p>\n\n\n\n

Nykyaikaisten liikuteltavien syntetisaattorien jonkinlaisena esi-is\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 amerikkalaista Tri Robert A. Moogia. Moogin ensimm\u00e4inen modulaarinen syntetisaattori ilmestyi vuonna 1963. Helpommin kuljetettava Minimoog ilmestyi vuonna 1971. Varhaiset Moogit vakiinnuttivat k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ksi pianon kaltaisen koskettimiston. 1970-luvulla Moogit vakiintuivat monien rock-yhtyeiden kalustoon. Erityinen merkitys niill\u00e4 oli kokeellisen musiikin tuotannossa.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitus t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on keskitty\u00e4 ehk\u00e4 kaikkein tunnetuimpaan syntetisaattoriin, Yamaha DX7<\/a>, erityisesti sen ensimm\u00e4iseen ja tunnetuimpaan malliversioon (mk1) joka tuli markkinoille 1983.<\/p>\n\n\n\n

Laitteen soundien ja tietokonek\u00e4yt\u00f6n esittelyn j\u00e4t\u00e4n artikkelista pois, laite ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6valmiiksi johdotettuna, ja artikkelista tulisi liian pitk\u00e4. \u00c4\u00e4nin\u00e4ytteit\u00e4 l\u00f6ytyy youtubesta<\/a> tai musiikkilaitteisiin erikoistuneilta sivustoilta kuten Vintage Synth Explorer<\/a> tai Polynominal<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yamaha DX7 mk1<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yamaha DX7 mk1 on monotimbraali, 16 \u00e4\u00e4ninen, 6 operaattorin (16 bit) FM-syntetisaattori. Laitteessa on 12-bittinen DAC, uudemmissa DX7-malleissa DAC on 16-bittinen. \u00c4\u00e4nenlaatu on parempi mit\u00e4 maininta ’12-bittinen DAC’ antaisi olettaa, johtuen laitteen sis\u00e4isest\u00e4 toteutuksesta<\/a>. MIDI-liit\u00e4nn\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s, joskin (ilman kustomointia) ei t\u00e4ysin ideaalisina, onhan laite ensimm\u00e4isi\u00e4 MIDI-ominaisuudella varustettuja.<\/p>\n\n\n\n

Yamaha DX7 preset \u00e4\u00e4net, joista monet klassikkoja, ovat kuitenkin hieman tyls\u00e4n kuuloisia. Ohjelmoimalla laitteesta saa kuitenkin esiin kaikenlaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4. Saatavilla on my\u00f6s ROM- (valmiiksi ohjelmoituja) ja RAM-moduuleja, jotka ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n laitteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevaan aukkoon. Vaihtoehtoisesti laitteen takaa l\u00f6ytyv\u00e4n MIDI-liit\u00e4nn\u00e4n ja MIDI-interface:lla varustetun tietokoneen avulla voi ladata ja tallentaa omia soundejaan. Internetist\u00e4 l\u00f6ytyy runsaasti ilmaisia DX7-\u00e4\u00e4nipankkeja, lis\u00e4ksi eBay:ss\u00e4 on paljon edullisia soundeja tarjolla. Er\u00e4s hyv\u00e4 l\u00e4hde on Dave Bensonin DX7 sivusto<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yamaha DX7 ROM ja RAM moduuleja<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Soittimen omalla k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ll\u00e4 soundien editointi on hidasta ja pikkutarkkaa. Parhaiten soundien muokkaus onnistuu tietokoneella editoriohjelmaa ja laitteen MIDI-liit\u00e4nt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Verkosta l\u00f6ytyy sek\u00e4 ilmaisia ett\u00e4 maksullisia editointiohjelmia. Maksullisista tunnetuimpia on Midi Quest. Editointisovelluksia on hyvin tarjolla, mutta toimivuus ja yhteensopivuus vaihtelee. Moni ohjelma ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi xp:t\u00e4 uudemmilla Windows versioilla.<\/p>\n\n\n\n

Yamaha DX7 toimii usein analogisten syntetisaattoreiden aputy\u00f6kaluna. Roland Juno 106<\/a> ja Roland Jupiter 8<\/a> ovat tyypillisi\u00e4 analogisynia, joilla tuotettujen \u00e4\u00e4niosuuksien p\u00e4\u00e4lle voidaan lis\u00e4t\u00e4 efektiosia DX7:lla. <\/p>\n\n\n\n

80-luvulla Yamaha DX7:aa ja analogisiakaan syntetisaattoreita ei usein hy\u00f6dynnetty sellaiseinaan vaan niill\u00e4 kehiteltyj\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tallennettiin samplerien, esimerkiksi Fairlight CMI<\/a>:n tai Emulator II<\/a>:n, muistiin. Yleinen tapa oli my\u00f6s kerrostaa \u00e4\u00e4ni\u00e4 j\u00e4lkimiksauksessa, soitin\u00e4\u00e4nien ohella laulajankin \u00e4\u00e4ni voitiin laittaa useaan kertaan p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. \u00c4\u00e4nenk\u00e4sittelij\u00e4ll\u00e4 (sound engineer) oli t\u00e4rke\u00e4 rooli 80-luvun hittituotannossa, tunnetuimpia lienee Laurent Gelmetti<\/a>, joka vastasi useiden Mauro Farina<\/a> – Giuliano Crivellente<\/a> kaksikon hittien j\u00e4lkik\u00e4sittelyst\u00e4 ja syntetisaattoreiden s\u00e4\u00e4d\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kolmikko on useiden hittiprojektien kuten Radioraman<\/a> taustalla.<\/p>\n\n\n\n

Kuten t\u00e4m\u00e4 youtubesta l\u00f6ytyv\u00e4 video<\/a> osoittaa, DX7 oli osatekij\u00e4n\u00e4 monessa 80-luvun hittikappaleessa. Mielimusiikissani italodiscossa DX7 toimi usein aiemmin mainittujen Jupiter 8<\/a> tai Roland Juno 106 syntetisaattorin apuna<\/a>. ’Italodiscon kummised\u00e4t’ (Mauro Farina – Giuliano Crivellente) varmasti hy\u00f6dynsiv\u00e4t DX7:aa, mutta vedenpit\u00e4v\u00e4n n\u00e4yt\u00f6n puutteessa tyydytt\u00e4k\u00f6\u00f6n n\u00e4ihin kolmeen muuhun tuotokseen esimerkkein\u00e4 DX7:n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n